Sosiaalinen media kymmenen vuoden päästä

Sosiaalinen media on kasvanut ja kehittynyt huomattavasti kymmenen edellisen vuoden aikana. Uusia sosiaalisen median alustoja on ilmestynyt tasaiseen tahtiin; moni varmasti miettii, onko kaikki jo keksitty? Milloin sosiaalinen media lakkaa kehittymästä?

 

Vielä 15–20 vuotta sitten pystyimme elämään ilman jatkuvaa yhteydenpitoa toisiimme, ilman jatkuvaa tavoitettavissa olemista, ilman sosiaalista mediaa. Kun esimerkiksi Facebook avattiin vuonna 2004 ja Youtube vuonna 2005, älypuhelimia ei vielä ollut, joten somea ei voitu käyttää missä tahansa. Vasta älypuhelinten yleistyttyä sosiaalisesta mediasta alkoi tulla ikään kuin uusi tarve ihmisille. Nyt, vain noin 10–15 vuotta myöhemmin, moni meistä ei enää voisi kuvitellakaan elämäänsä ilman somea.

 

Konnektiivisen median ekosysteemi on vuosituhannen alusta saakka yhdistänyt miljoonia käyttäjiä, ihmisiä, toisiinsa, vaikka teknologinen infrastruktuuri ja siihen rakennetut alustat olivat pitkään hyvin epävakaita. En ole asiantuntija mutta enää en käyttäisi sanaa epävakaa, vaan pikemminkin arvaamaton. On vaikea ennustaa, mitkä alustat tulevat pysymään ja saavuttavat suuren suosion, saati millaisia uusia alustoja ilmestyy. Irc-galleria, Facebook ja blogit olivat pitkään suosittuja, mutta vähitellen niiden suosio on laskenut. Kuinka kauan tällä hetkellä suosittujen Instagramin, Youtuben ja Tiktokin suosio kestää?

 

Sosiaalisen median alustoista ehdottomasti eniten tutkimuksia on kohdistettu Twitteriin. Puolestaan Snapchatia ja WhatsAppia on tutkittu niiden suosioon nähden vähän, ja niiden tutkimukseen olisikin tulevaisuudessa kannattavampaa ja hyödyllisempää panostaa kuin paljon tutkittuun Twitteriin. Monilla alustoilla on ominaisuuksia, jotka ovat tutkijoillekin vielä iso kysymysmerkki. Journalisti Alexis Madrigal on käyttänyt termiä dark social kuvaamaan vaikeasti seurattavaa jakamista sosiaalisessa mediassa, eli juurikin Snapchatin ja WhatsAppin kaltaisissa applikaatioissa tapahtuvaa viestintää, joka vastaa fyysisissä sosiaalisissa tiloissa, kuten kahviloissa, puistoissa ja baareissa, tapahtuvaa viestintää.

 

Millaisia applikaatiot ovat kymmenen vuoden päästä? Käytämmekö Facebookia, Instagramia, WhatsAppia tai Snapchatia enää kymmenen vuoden päästä?

 

Vaikka sosiaalisen median historia on lyhyt, monet ovat onnistuneet luomaan siitä itselleen ammatin. Uskon, että some-vaikuttajien asema vakiintuu ja vahvistuu tulevien vuosien aikana. Aiemmassa postauksessa toin esiin, etteivät algoritmit ole kaikilta osiltaan vielä täysin kehittyneitä tai loogisia, joten niiden suhteen kehitystä tulee varmasti tapahtumaan seuraavien kymmenen vuoden aikana. Mitä uusiin some-alustoihin tulee, on vaikea ennustaa. Meillä on jo monia kanavia videoiden, kuvien ja tekstien jakamiseen sekä yhteydenpitoon ja elämänkumppanin etsintään. Ensin mietin, että ehkä seuraavat alustat voisivat liittyä eri ammatti- tai harrastusryhmiin, ja siihen, kuinka he voisivat löytää toisiaan ja jakaa erilaisia vinkkejä: esimerkiksi opettajat hyväksi havaittua tuntimateriaalia tai -ideoita toisilleen, kuntosalitreenaajat treenivinkkejä toisilleen ja käsityönharrastajat ohjeita toisilleen. Sitten tajusin, että tämä kaikkihan on jo mahdollista Facebookin ryhmissä tai esimerkiksi Pinterestissä. 

 

Kaikkien yhteisen tulevaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta olisi järkevää, jos somea pystyttäisiin tulevaisuudessa käyttämään tehokkaammin koko maailmaa koskevien ongelmien pienentämiseen tai jopa ratkaisemiseen. Vaikka poliittista vaikuttamista tapahtuu somessa jo nyt paljon, se ei silti tavoita kaikkia ihmisiä tai ihmisryhmiä. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai koronakriisin kaltaiset ongelmat vaativat paljon tietoisuutta ja konkreettisia toimia ratketakseen kaikkien eduksi. Olisiko tulevaisuudessa esimerkiksi mahdollista, että jokaisen olisi pakko seurata oman maansa hallitusta sosiaalisen median kanavissa? Miten sosiaalista mediaa voitaisiin käyttää tehokkaammin poliittiseen viestintään siten, että nuoretkin kiinnostuisivat siitä?

 

Politiikan lisäksi mietin, voisiko tiede tulla entistä luotettavammin ja paremmin osaksi sosiaalista mediaa. Monet meistä uskomme sokeasti iltapäivälehtien ja viihdesivustojen klikkiotsikoihin tietämättä, mitä on hyvä tiede ja millainen on luotettava tutkimus. Tieteen merkitystä maailmassa olisi hyvä korostaa entisestään, jotta sen arvostus nousisi myös maallikoiden keskuudessa, eikä epäluotettavaa tietoa uskottaisi tai välttämättä tarjottaisi enää niin paljon. Esimerkiksi juuri koronakriisin aikana luotettavien artikkeleiden ja lähteiden merkitys on korostunut. On osattava myös arvioida, miten luotettava tutkimus täysin uudesta viruksesta voi olla.

 

Viimeisen kymmenen vuoden ajan lapset ovat syntyneet maailmaan, jossa some on jo olemassa. He eivät todennäköisesti tule koskaan elämään ilman somea. Ovatko he avain somen kehittämiseen, vai ”taantuuko” some kenties, kun heillä on jo se kaikki, mitä meillä ei lapsuudessamme ja nuoruudessamme ollut? Mitä somesta vielä puuttuu? Uskon ja toivon hartaasti, että kehitys pysyy hallinnassa, ja etenee ainoastaan hyvään suuntaan: sellaiseen, jossa yksityisyytemme ei kapene, ja jossa emme tule enempää teknologiasta riippuvaisiksi. Sellaiseen suuntaan, jossa somen potentiaalia ja voimaa hyödynnetään tehokkaasti mutta inhimillisesti.

 

 

Kirjallisuus:

Van Dijck, José 2013: The Culture of Connectivity. A Critical History of Social Media.

Burgess, Jean; Marwick, Alice & Poell, Thomas 2019: The SAGE Handbook of Social Media.